Tiina Anttonen

Uudenmaan AVH-yhdistys ry:n puheenjohtaja 2023-

Friherrsin Sosialidemokraatit ry:n varapuheenjohtaja 2024-

Kotkasta kotoisin

Asun Vantaan Linnaisissa ja perheeseeni kuuluu mies ja neljä aikuista lasta. Olen myös kahden pienen pojan mummo.

Olen pitkään ollut aktiivinen oman asuinalueeni yhdistyksissä, koulun vanhempainyhdistyksessä, sekä Vantaan Lentopallon johtokunnassa ja usean joukkueen yhteyshenkilönä.

Muutimme 1992 Pähkinärinteeseen ja Linnainen on ollut kotini nyt jo 25 vuotta.

Olen Kotkasta kotoisin. Äitini puolelta molemmat enoni ovat pitkän linjan demareita. Perheemme muutti isäni työn vuoksi usein ja asuimme vuosia myös ulkomailla. Maailmaa nähneenä osaan ymmärtää ja arvostaa eri lähtökohdista ja kulttuureista tulevia ihmisiä.

Työkokemus ja harrastukset

Olen monitoiminainen ja työskennellyt erilaisissa tehtävissä: pankkivirkailijana, toimistotyössä Finnairilla ja myyjänä Tax-Free-myymälässä, lentoemäntänä, SPR:n vanhusten ystäväpalvelukoordinaattorina, aulapalveluissa, johdon assistenttina ja sisustusneuvojana. Suurperheen ruoanlaitosta ja leipomisesta vastattuani päädyin vielä catering-yrittäjäksi.

Harrastuksistani tärkeimmät ovat siivous, sisustus ja rakentaminen.

Sairastuminen

Vuoden 2017 lopussa sain kesken juoksulenkin SAV-aivoverenvuodon ja vielä toisen tammikuussa 2018 synnynnäisen aneurysman puhjettua. Olin sairaalahoidossa lähes neljä kuukautta ja jouduin opettelemaan kaiken uudelleen aina kävelystä alkaen.

Päätin palautua ennalleni ja tein sen eteen kovasti töitä. Matkan varrella kohtasin kuitenkin paljon epätietoisuutta aivosairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

• Tässä linkki Aivoliiton Aivoterveys-lehden artikkeliin perheemme kokemuksista vakavan sairauden jälkeen.

Nyt asiat ovat hyvin. Olen erittäin onnekas, sillä minulla on rinnallani läheisiä, jotka ovat auttaneet ja tukeneet minua niin henkisesti kuin fyysisestikin.

˝Haluan vaikuttaa siihen, että kaikki aivotapahtuman sairastaneet saavat heille kuuluvan avun ja tiedon omista oikeuksistaan.˝

Meillä on Suomessa laadukas sairaudenhoito, johon kaikki ovat oikeutettuja riippumatta varallisuudesta. Saamani akuuttihoito oli varmasti parasta maailmassa, mutta sen jälkeinen toipuminen oli liikaa minun itseni ja läheisteni varassa. Koin ettei kukaan osannut neuvoa mihin mahdollisiin terapioihin, kuntoutuksiin ja tukiin sairas ihminen on Suomessa oikeutettu.

Nyt haluan olla vaikuttamassa siihen, että ihmiset saavat heille kuuluvan avun ja tiedon omista oikeuksistaan minua paremmin.

Vuonna 2021 lähdin mukaan Uudenmaan AVH-yhdistys ry:n toimintaan ja nyt olen ollut yhdistyksen puheenjohtajana kaksi kautta. Yhdistyksen päätavoite on tarjota vertaistukea ja virkistystoimintaa aivotapahtuman kokeneille ja heidän läheisilleen.

Kissat ♥

Kissat ovat minulle rakkaita. Olin 28 vuotta ilman kissaa, sillä mieheni on erittäin allerginen eläimille. Saimme kuitenkin selville, että Siperiankissa ei allergisoi niin voimakkaasti kuin muut kissarodut. Kun pääsin sairaalasta, aloimme etsiä sopivaa pentua, juhannuksena 2018 saimme Ainon.

Toipumiseen auttoi ehdottomasti eniten Aino, koska jokainen lemmikin omistaja tietää eläimen läsnäolon auttavan mielenlaatuun. Halusimme että muutkin saavat kokea saman joten suoritin kissakasvattajakurssin ja saimme yökylään ihanan sulhasen Bratin. Aino ja Brati saivat 5 suloista pentua, joista Alma jäi meille ja muut neljä pentua muutti ystäväperheiden luo.

Rakensin kissoille kesämökin verkkoaidatulla pihalla pihallemme, jossa he saavat vierailla aina kun heille sopii.

Arvoni ja periaatteeni

Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita ja tasavertaisia. Oikeudenmukaisuus, reiluus ja rehellisyys sekä eläinten oikeudet ja hyvinvointi ovat asioita, joiden eteen olen valmis tekemään kovasti töitä.

Tuomelan koulun lakkauttaminen oli mielestäni todella surullinen teko päättäjiltä. En ymmärrä sitä vieläkään, miksi lähes ainoa terve koulu Länsi-Vantaalla ajettiin alas.

Sama tilanne jatkui neljä vuotta sitten kun Vantaanranta Espoon Jupperissa oltiin myymässä Espoolle pilkkahintaan. Tuomelan koulu oli aikanaan testamentattu Vantaan kaupungille opetuskäyttöön ja Vantaanranta toimi koulun oppilaille uimapaikkana. Moni tuttuni on oppinut siellä uimaan, joten sillä on historiallista tunnearvoa. Laadin tammikuussa 2021 Vantaan valtuustolle kirjeen ja äänestystuloksin saimme estettyä kaupan.

Samoihin aikoihin aloitin roskienkeruun. Menetin sairauden takia ajokortin, joten kävellen näkee valitettavan helposti, kuinka paljon roskia heitellään tienvarsiin. Tämä harrastus on jatkunut keväästä 2021 asti ja satoja pussillisia roskia on tullut noukittua kerääjäkepillä. Sairauden takia oikea puoli halvaantui ja olen oikea kätinen, joten treenaan samalla käden toimivuutta.

Alkujaan saattoi mennä tosi kauan että sain roskan poimittua, mutta urheilutermein ”tuhat toistoa” homma sujuu nyt jo paljon nopeammin. Raikas ilma auttaa myös aivotoimintaa, joten vahva suositus roskien keruuseen kaikille.

Kunnallispolitiikkaa sivusta seuranneena, olen huomannut että tietyt valtuuston henkilöt luettelevat kuinka paljon aloitteita he ovat kuluneella kaudella tehneet. Minä ajattelin keskittyä mielummin ”lopetteisiin”, eli tässä tuli jo muutama mitä olen ”lopetellut”, enkä vielä ole edes valtuustossa. Eli jos/kun sinne pääsen vien varmasti maaliin sen, mihin ryhdyn.

Haluan myös olla edistämässä eläinten oikeuksia, aina luonnoneläimistä ja kotieläimistä tuotaneläimiin. Valtuutettuna olen vaatimassa Vantaalle eläinten hyvinvointisuunnitelmaa ja eläinten parempaa kunnioitusta huomioivaa linjaa. Olen allekirjoittanut Animalian eläinpoliittisen sitoumuksen.

Olen tarmokas: vien maaliin sen, mihin ryhdyn. En tyydy selittelyihin tai huonosti tehtyihin virityksiin. Siisteys ja puhtaus ovat myös voimavara, joka on kaikessa tekemisessäni aina mukana. 

Olen ehdottomasti joukkuepelaaja!
Tehdään Vantaasta entistä parempi paikka meille kaikille asua ja elää!